Kapeikkoajattelun jatkuvan parantamisen prosessi muodostuu kolmesta osa-alueesta.
Osa-alueet ovat
1) Muutoshallinnan kysymykset,
2) Viisi Fokusoitua askelta ja
3) Puskureiden Hallinta
Osa-alue1: Muutoshallinnan kysymykset
Näihin kolmeen kysymykseen on kyettävä vastaamaan, mikäli halutaan systeemiä koskevien muutosten onnistuvan.
1. Mikä on muutoksen kohde? (What to change?)
2. Minkälaiseksi on muutettava? (To what to change?)
3. Miten saada muutos aikaiseksi? (How to cause the change?)
Hiljattain näihin kysymyksiin on lisätty kaksi lisäkysymystä:
1. Miksi pitää muuttaa?
2. Mikä on muutoksen kohde?
3. Minkälaiseksi on muutettava?
4. Miten saada muutos aikaiseksi?
5. Miten mitata ja pitää muutos yllä?
Osa-alue2: Viisi Fokusoitua Askelta
Viisi Fokusoitua Askelta on yksi kolmesta Kapeikkoajattelun jatkuvan parantamisen mekanismeista.
Askel 1. Identifioi tai päätä systeemin rajoite.
Askel 2. Päätä, miten systeemin rajoitteesta otetaan kaikki mahdollinen irti. Hyödynnä.
Askel 3. Alista kaikki muu askeleen 2 päätökselle.
Askel 4. Avarra systeemin rajoitetta.
Askel 5. Jos systeemin rajoite on muuttunut, palaa Askeleeseen 1.
VAROITUS! Älä anna Inertian (hitausvoima) muodostua systeemin rajoitteeksi.
Osa-alue3: Puskureiden Hallinta
Aikaan, kapasiteettiin tai varastointiin pohjautuva TOC sovellusten (valmistus, jakelu, projektien hallinta) toimeenpanovaiheen kontrollimekanismi.
Puskurien hallinta koostuu neljästä perustehtävästä:
1. Tehtävien / tilausten priorisointi puskurin kulutuksen tai penetraation perusteella.
2. Antaa hälytyssignaaleja yksittäisistä riskialttiista tehtävistä / tilauksista, joita on kiirehdittävä (tavallisimmin puskuri on silloin mennyt punaiselle vyöhykkeelle).
3. Palautteen anto suunnittelulle, jonka tulee arvioida tiettyjen parametrien muuttamista (puskureiden koko tai jopa kapasiteetin lisäys jne.)
4. Viivästysten pääasiallisten syiden identifiointi, jotta jatkuvan parantamisen toimenpiteitä voidaan kohdentaa vaikuttavasti.